27.8.2014

Amatöörimallin yösyöpöttelyä

Huomenta vaan. Mun pitäisi olla nyt pönöttämässä vaivaantuneena kameran edessä Pelada-rannalla, mutta olenkin kotona. Homman nimi oli siis mallikeikka. :P Joka on hauskaa, mutta myös hieman epämääräistä koska kyseessä oli keikka jossa olisin itse ollut mallina. Entisessä työssäni mainostoimistossa pääsin aina välillä järjestämään kuvauksia ja rakastan sitä. Mutta nyt olin päätynyt sekä malliksi, että myös organisoimaan kaiken. Mutta homma menikin hieman persiilleen...

Ongelmat alkoi jo kuvauspäivän valinnasta. Sillä sain täysin itse valita kuvauspäivän. Kuvaaja on lomalla, mutta hänelle sopi tehdä kuvaus milloin vaan. Päivän lukkoon lyöminen oli normaalia hankalampaa sen taki, että mun oli kokoajan tarkoitus olla pienellä terveyskuurilla edellinen viikko ja tehdään kuvat sitten ensi viikolla. Sillä eihän nyt kukaan halua joutua kameran eteen jos maha pömpöttää. No varmaan olin yhtään sen terveellisemmällä tai herkuttomalla kuin muulloinkaan… Eli se siitä terveyskuurista, hoidetaan kuvaus keskiviikkona.



Kaikki järjestelyt oli hoidossa ja kuvauspaikat sovittuna, asut valmiina ja lookit mietitty ja kuvaajan kanssa oli suunnitelma, missä järjestyksessä hoidetaan kuvaus. Tämän kaiken suunnittelu on mulle sitä kaikkein mieluisinta hommaa.

Edellisenä iltana piti kuitenkin muka vähän hifistellä ja ottaa vähän kevyemmin. Illallisen korvasi siis valkoviini ja raakasuklaa. Tämä raakasuklaa oli tehty kookosöljyyn ja sehän on ihan todistettua että mitä enemmän kookosöljya nauttii, sitä paremmin vatsalihakset alkaa näkyä. :) Perustuu vain ja ainoastaan omakohtaisiin kokemuksiin. 



No yllättäen tän kevennetyn illallisen jälkeen yöllä iski kauhee nälkä ja jouduin heräämään kauneusuniltani valmistamaan kolmen “ruokalajin” yöpalan, eli alkupalana appelsiini, pääruokana jauhelihaa ja jälkiruokana banaanikakku, jonka Luis oli tuonut mulle eilen. :P Sen jälkeen nukutti mutta aamulla heräsin kaatosateeseen ja ukkosen jyrinään. Jaahas, kuvaus peruttu. Kaikki vaiva ja nälkiintymen siis ihan turhaan. No yritetään uudestaan huomenna. Järjestelyt on toki jo valmiina mutta tällä kertaa malli ei aio enää kärvistellä ilman illallista.

ps. No nyt se sade sitten loppui ja aurinkokin pilkistelee uhkaavasti. Ja haluan mennä surffaamaan! Kello on jo 10, mikä tarkoittaa sitä että keskipäiväsession jälkeen naamani tulee olemaan kuin pieni tomaatti. Voi pieru, ei musta ole malliksi... Liian vaivalloista yrittää näyttää hyvältä ja kun pitää vielä miettiä että näyttää huomennakin kelvolliselta. Menen jokatapuksessa surffaamaan. Kadonnut surffitatsi on tullut takaisin! Siitä ja surffilaudoista lisää seuraavilla kerroilla.

Tervetuloa matalaan majaani

Lupailin aiemmin esitellä kämppääni ja tässä se viimein tulee. Tämä on viides kämppä, jossa olen asunut vuoden sisällä ja täytyy myöntää että hienoinen downgreidaus tällä kertaa. Tässä kämpässä on ollut kaiken maailman ongelmia milloin "villi"eläinten, milloin veden ja milloin vessan huuhtelun kanssa. Vesi on aika usein kokonaan poikki. Toisaalta joskus sitä on liikaakin kun sadevesi ryöppyää katosta sisään ja lattia lainehtii… Ja ne sammakot ja käärmeet ja muurahaiset…

Koti.

En siis voi sanoa että oisin kotiutunut kovin hyvin. Enkä varmasti ikinä kotiudukaan. Mutta tässä sitä nyt asutaan. Tää on ihan ok. Hinta-laatusuhde on kuitenkin kohdillaan. Ja itseasiassa tässä on yksi tärkeä hyvä puoli. Tämä asuntokompleksi on turvallinen. Ainakin tähän mennessä. Omistajat pyörittävät ravintolaa naapurissa ja muutenkin pyörivät lähistöllä kaiket päivät. Tässä on 7 pintä asuntoa 3 eri talossa ja omistajan tytär perheinen asuu yhdessä. Mitään ei ole ikinä varastettu eikä kenellekään murtauduttu. Mikä on todellakin hyvä asia. Hulppeammat asunnot kun aina houkuttelee enemmän varkaita, mutta tässä ei todellakaan ole sitä ongelmaa.

Keittiö on oikein kiva. Paitsi että uuni puutuu.
Keittiö. 
Keittöstä pääsee myös ulos. Ja ennen tästä
pääsi sisään sammakot ja käärmeet. Oven
karmien laiton jälkeen ei oo onneksi
näkynyt kutsumattomia otuksia.
Actionia keittiössä. Arroz con pollo valmistuu. 
Valmis. 
Arroz con pollo eli kanaa riisillä.
"Erehdyin" ostaman luomukanan jonka kokkaaminen
olikin haasteellisempi projekti. Kesti varmaan puoli
tuntia yrittää saada lihat irti tuosta köntistä, ja
loppujen lopuksi siitä tuli tosi vähän syömistä. 
Luomukanaan kuului tietty myös sisäelimet… jäi
syömättä.
Nukkumisnurkkaus.

Tästä näkyy aika lailla koko komeus. Ulko-ovi, sänky, yöpöytä,
muovinen ruokapöytä & tuolit ja puiston penkki. Olin innoissani
kun omistaja lupasi sohvan, mutta kantoikin sisään tuon penkin. :)
Mitäsmitäs, mönkijän oston jälkeen polkupyörälle
on käynyt kuten kuntopyörille perinteisesti käy.
Toimii hyvin vaatetelineenä. (Huom! Tällä
hetkellä pyörä on taas ulkona ja se oli jopa tarkoitus
ottaa tänään kuvausrekvisiitaksi mallikeikalle… :)
Vaatteet ja sekalaista sälää.
Vessa-kaveri. Yök.
Ulkotilukset.
Naama mönkijäajelun jälkeen.

22.8.2014

Tyttöjen miniloma - Playa Negra, Tamarindo, pool crashing...

Lomailu on ihanaa. Uusia paikkoja, uusia naamoja, actionia, rentoutumista, uusia aaltoja, hyvää ruokaa ja seuraa. Eikä liikaa suunnitelmia, vaan sopivasti yllätyksiä. Juuri tätä oli mun ja Marilynin miniloma viikko sitten. Hypättiin Marilynin mönkijän kyytiin perjantaiaamuna suuntana Playa Negra ja Tamarindo. Sen tarkempaa suunnitelmaa ei ollut.

Girls trips are the best!!! Aika massiivinen
olkapää mulla...
Valmiina lähtöön. Marilyn, Tiina, surffilaudat, reput
sekä Marilynin "kaulapussissa" henkivartijamme
chihuahua Rocky Balboa. 

Ensimmäinen etappi oli Playa Negra, jonne pysähdyttiin surffaamaan ja lounastamaan. Olen surffannut Negralla vaan kerran aiemmin, ja tällä kertaa aallot oli huomattavasti suuremmat ja enemmän jengiä vedessä. Aika haastavaa saada aaltoja. Mutta virkistävää surffata uusilla spoteilla. Surffin jälkeen törmättiin sopivasti Marilynin kaveriin Carlokseen, joka on juuri rakentanut talon Negralle. Saatiin kutsu mennä käymään.

Playa Negra.
Smoothiet surffin jälkeen. 

Matka jatkui samana iltapäivänä Tamarindoon. Oli sopivasti perjantai ilta, joka tarkoitaa tietenkin vain ja ainoastaan yhtä asiaa: party night! Ja etenkin kun on Marilynin kanssa liikenteessä. Asuttiin Mono Loco nimisessä hotellissa ja illan menomesta oli Monkey Bar. Apinapainotteista menoa siis Tamarindossa. En edes muista milloin olen ollut edellisen kerran kunnolla viihteellä. Kotona sitä on aina muka niin väsynyt ettei jaksa harkitakaan baariin menoa, mutta uusissa paikoissa on kiva käydä ulkona. Vai pitäiskö tää ymmärtää niin että kotona poikaystään kanssa on tylsää lähteä baariin, joten käyn juhlimassa vaan muissa kaupungeissa. Mainio ilta ehdottomasti. Ja sen kruunasi lähisnägärin kana-ananas panini. :)

Aamulla hoideltiin hieman bisneksiä Tamarindossa sekä shoppailin itselleni uuden kellon. Suomessa en juurikaan käyttänyt kelloa, mutta täällä on ihan orpo olo ilman. Täällä tulee oltua usein pitkiä aikoja ilman kännykkää ja surffitunneilla ja muutenkin on kiva tietää paljonko se kello on. Mulla oli aiemmin tämä sama kello keltaisena, mutta se hukkui mereen. Mutta ei haittaa enää. Tykkään uudesta turkoosista väristä vielä enemmän!

Ajan tasalla… Uusi kello. :P



Tamarindosta palattiin Negralle ja painuttiin suoraan surffaamaan. Surffin jälkeen Carlos kutsui meidät lounastamaan. Päätettin jäädä Carloksen luo 2 yöksi. Carlosilla oli vieraana myös Hawailla asuva kaverinsa. Kyseinen kaveri on hieroja ja hän on aiemmin työskennellyt hierojana ASP tourilla. Nykyään hän on töissä Blue Crush leffasta tutun hotellin spassa. Ja Maya Gabera on vakioasiakas. Sain pari ilmaista hierontaa. Ei voi valittaa. :)

Surffattiin Negralla 1-2 kertaa joka päivä. Tuulet ei olleet kovin suopeita ja tuuli kääntyi onshoreksi aina jo aamupäivän aikana. Lauantaina surffattiin sunset sessio myös läheisellä Playa Avellanas:lla, mutta aallot oli aika surkeita. Onshore sielläkin ja vesi liian alhaalla. Negra oli koko ajan ruuhkainen ja vaikka se onkin todella hyvä aalto, meille alkoi tulla Marilynin kanssa ikävä beach break Guionesia. Käytiin sunnuntainakin tsekkaamassa Avellanas, mutta aallot oli pieniä ja onshore joten ei surffattu lainkaan. Tehtiin pieni voimatreeni rannalla ja syötiin myöhäinen lounas rannalla olevassa kivassa ravintolassa.

Hawaiin vahvistus Wilson ja tytöt surffin jälkeen.
Luksustaloja Playa Negralla. Oikealla olevan talon
pooli tuli myöhemmin tutuksi… :)
Marilyn ja auringonlasku.
Playa Negran auringonlasku.
Tintti, leopardilegginssit ja auringonlasku.
Hieman pakollista voimistelua...

Maanantai olikin viimeinen lomapäivä ja vikat surffit Negralla. Vasta tässä vaiheessa aloin päästä paremmin kärryille tästä aallosta ja tämä olikin mun paras sessio Negralla. Ennen kotiinlähtöä käytiin vielä kuokkimassa luksustalon uima-altaassa Negralla. Haha. Se oli huippua. En ookaan vähään aikaan tehnyt mitään yhtä hauskaa. Kuinka jännää olikaan hiippailla pihalle ja pälyillä onko ketaan kotona ja eikai missään näy vihaisia koiria… Pool crashing sai kuitenkin nopean lopun sillä noin 20 minsan uiskentelun jälkeen hälyyttimet pärähti päälle ja luikittiin pikapikaa tiehemme. Haha!

Travelling with style… eli kuokkimassa naapurien uima-altaalla.
Mitä iloa on uima-altaasta jos ei ikinä käytä sitä... 
Testattiin myös naapurin aurinkotuolit.
Hätäsuunnitelma. Jos joku tulee kotiin niin piiloudutaan näihin
ruukkuihin...
Uusi hiusväri uima-altaan jälkiseurauksena. Kuvasta
ei näy yhtä hyvin kuin livenä, mutta tukkani
värjäytyi vihreäksi!

Kotimatkalla tsekattiin Ostionalin aallot, mutta ei jaksettu surffata. Näytti ihan ok:lta, mutta onhan tässä nyt surffattu ja meitä myös huoletti jättää kaikki omaisuutemme rannalle surffin ajaksi. Kotona ajettiin heti tsekkaamaan vielä Guiones, mutta kivoista aalloista huolimatta päädyttiin drinkeille ja chevichelle Harbor Reef ravintolaan. Mainio päätös minilomalle, joka tuntui paljon paljon pidemmältä kuin 4 päivää. Ja todellakin tuntui siltä, että oltiin kauempana kuin 100 km päässä kotoa. Ihan kun olis ollut ulkomailla. :)

19.8.2014

Take it easy - surffitauko jatkuu

Surffitauko jatkuu edelleen. Mieli tekisi jo veteen, mutta koko iltapäivän on satanut ja ukkostanut. Joten ei asiaa veteen. Ja se onkin ihan hyvä. Tauko tekee taas hyvää. Ihmiset taitaa jakaantua aika lailla kahteen junaan. On niitä jotka on luonnostaan laiskoja, jo joita saa patistella liikkumaan. Ja sitten on niitä jotka eivät malta huilata tarpeeksi. Mä saatan olla joissain asioissa mukavuudenhaluinen laiskuri, mutta uhreilun ja etenkin surffin suhteen huomaan näköjään säännöllisin välialoin, että nyt on tullut huhkittua liikaa.

Vapaapäivän selfie ja tietenkin syömässä.

Onneksi tiedän mikä siihen auttaa. Lepo, laiskottelu, rentoutuminen. Ja ehkä joku muu kevyt liikunta kuten kävely rannalla, pyöräily tai vaikka skedeys. Monesti ihmisillä on vaikeaa tunnistaa omaa väsymystään ja ylikuntoa. Itse aina kuvittelen että osaan kuunnella hyvin kroppaani ja kiristää ja löysätä tahtia aina sen mukaan mitä kroppa vaatii. Mutta näköjään en osaa. Onneksi lähellä on ihmisiä jotka osaavat tämän paremmin.

Tänä aamuna olin jo päättänyt olla surffaamatta, mutta aamulla mieleen alkoi hiipiä ideoita juoksulenkistä ja mäkijuoksutreenistä. Tai ehkä pieni core treeni sittenkin. Mietiskelin ääneen vaihtoehtoja, kun poikaystävä ystävällisesti ilmoitti että mitä jos vaan huilaat jos kerran on väsyttänyt. Aivan. Niinhän se olikin.

Voi että jos Maksimakkara olis ollut täällä mun seurana tänään. Oltais
vaan köllitty koko päivä ja vähän käyty biitsillä. Tai niinhän mun
päivä kului ilman Maxiakin.
Max.

Tänään olen siis levännyt. Rauhallinen aamu, hieman venyttelyä. Ohops, kello onkin jo kymmenen. Visiitti rannalla moikkaamassa tuttuja ja katselemassa aaltoja. Sitten kävin hypistelemässä uusia surffilautoja. Oi että olisi tehnyt mieli napata uusi lauta kainaloon ja kirmata surffaamaan täydellisiä 5ft aaltoja. Sellaisia aaltoja ei kuitenkaan tänään ollut tarjolla, ja olinhan jo päättänyt pitäytyä vapaapäivässä. Ja vapaapäivä tuntuikin oikein hyvältä. Kävin moikkaamassa kaveria ja kysymässä vuokra-autoja suunnittelilla olevalle Pavones surffireissulle. Costa Rican elämässä rakastan sitä että aina on aikaa kavereille. Aina voi kipaista kenen tahansa kotiin tai työpaikallekin morjenstamaan vaikka kymmeneksi minuutiksi. Ja rannalla näkee aina tuttuja. Ei ole pakko sopia kahta viikkoa (tai kuukautta) etukäteen illanviettoa.

Ruokaa ja surffin katselua. Täydellinen vapaapäivä.
Aamupala-lounas tänään oli riisiä, paistettu muna, salaatti avokadolla ja
limellä sekä paistettua ruokabanaania. Vihreä myrkkypullo löytyy
näköjään jokaisesta kotikuvasta, ja se onkin tärkein kodin varuste
täällä. Sopii skorppareiden ja hämähäkkien myrkytykseen.

Iltapäivä onkin vierahtänyt kotona. Billabong Pro Tahiti on tarjoillut jännitystä koko iltapäiväksi, ja lisäksi oon kokkaillut ja bloggaillut. Tänään leivoin myös ekan terveysherkkuni jota varmaankin voi kutsua raakasuklaaksi. Ja oli oikein hyvää. Ja tosi helppoa tehdä. Mulla on ollut jo pitkään mielessä että haluan leipoa enemmän itse ja tehdä tervellisiä juttuja. Suomessa leivoinkin usein, mutta täällä mulla ei edelleenkään ole uunia ja terveysherkkujen tekeminen on tuntunut vaivalloiselta. Tai kai se on omasta viitseliäisyydestä kiinni, mutta vieraassa maassa ja vieraalla kielellä on vaan tuntunut vaikealta alkaa haalia tiettyjä ruoka-aineita. Mutta pikkuhiljaa edistystä tässäkin. Olenhan jo loytänyt taatelit täältä. Ainakin toistaiseksi. En nimittäin tiedä kauan sesonkia kestää. :)

Leppoisa päivä siis takana, mutta löysäily loppuu nyt. Illalla on palaveri mahdollisista uusista työkuvioista. Just kun aloin päästä löysäilyn makuun. Ei vaan, kyllä rahakin aina kiinnostaa. :) Haaveilen tällä hetkellä Hawaiin matkasta. Ja Indoista!

3.8.2014

Hieman erilainen surffiretki

Viikko sitten lauantaina päätettiin tehdä Paon kanssa surffiretki Camaronalille. Meillä on ollut jo jonkin aikaa suunnitelmissa, että aletaan käymään joka lauantai jossain muualla surffaamassa, mutta yleensä toiselle tulee aina jotain pakollista menoa. Nyt kumpikin oli vapaalla ja ennustekin näytti ihan mukavalta. Jotain alla olevien kuvien kaltaista mielessämme pakkauduttiin siis aamu 6lta mun mönkijän kyytiin. Tarkoitus oli lähteä jo viideltä, mutta nukuttiin hieman pommiin.

Camaronal (kuva täältä)
Camaronal (kuva täältä)

Mulla ainakin kiilui barrelien kuvat silmissä, kun huristeltiin Camaronalille päin. En ole vielä koskaan päässyt tuubista ulos, ja hiekkapohjainen Camaronal olisi juuri oivallinen harjoitusmesta siihen tarkoitukseen.

Täällä on sadekausi meneillään joka tarkoittaa sitä että jouduttiin ottamaan pitempi reitti sekä Samaraan että sieltä edellleen Camaronalille. Oikoreiteillä pitää ylittää jokia sekä mutaisia kohtia. Tämä oli tiedossa jo etukäteen, mutta ei kumpikaan tarkalleen tiedetty miten pitkä matkasta oikein tulisi. Ja siitä tuli pitkä. Kaksi tuntia normaalin tunnin sijaan.

Perillä meitä odotti ei niin mieluinen yllätys. Meri oli valtava sekasotku. Tässä vaiheessa oli hyvä oivaltaa että ainiin, edellisenä iltana ja yönä tosiaan oli kunnon kaatosade. Kovat sateet tai myrskyt sotkevat usein aallot ja myrskystä riippuen voi mennä parista tunnista pariin päivään ennenkuin aallot alkavat taas järjestyä. Kyllähän me se tiedettiin, mutta eipä juolahtanut kummankaan mieleen kun lähdettiin aamulla kotoa. Oltaisiin edes voitu tsekata Guiones, joka samanlaisena isona beach brekkinä antaa hyvää osviittaa mitä Camaronalilla on odotettavissa.

Oltiin kuitenkin optimistisia että mitäs tuosta. Surffataan silti. Eihän me nyt ajella tuntikausia turhan takia. Sekasotkuisen line upin hyvä puoli on ainakin se, että aaltoja murtuu runsaasti. Edessä ja takana ja joka puolella. Se, ovatko nämä aallot sitten kovin hyviä tai edes surffattavia onkin taas eri asia... Oltiin siis vielä optimistisia kun asteltiin veteen että hyvää treeniä tulossa. Ja olikin vallan hyvää melontatreeniä. Vettä ja aaltoja puskee naamaan niin perhanasti. 30 minuuttia tiukkaa melomista eikä kumpikaan liikuta yhtään mihinkään. Paitsi ehkä taaksepäin. 

Muutamat ärräpäät lensi melomisen aikana, koska homma tuntui aika toivottomalta, mutta ei sitä nyt voi luovuttaakaan ja poistua paikalta surffaamatta edes yhtä aaltoa. Varsinkin kun oltiin tosiaan ajettu 2 tuntia kyseiselle spotille. Luovuttaminen ei siis tullut kysymykseenkään ja saatiinkin molemmat lopulta melottua itsemme ulos. Mutta koko surffireissu oli jo tässä vaiheessa kääntynyt komiikan puolelle. Nimittäin… Ajauduttiin molemmat liian ulos missä ei enää aaltoja murru. Ja melottiin takaisin hieman sisemmäksi. Ja arvaatte varmaan mitä sitten käy. Iso setti työntää meidät taas ihan liian sisään ja ollaan takaisin lähtökuopissa… Tässä vaiheessa krapulainen Pao sai tarpeekseen ja pyyhkäisi rantaan. Mun kohdalle sattui sopivasti hyvä aalto, mutta sen jälkeen siirryin Paon seuraan rantaan aikeissa toteuttaa suunnitelma B:tä, joka oli topless auringonotto. 

Pao on oikeasti huippusurffari, vaikka tämän postauksen perusteella
saakin hieman eri kuvan. :) Tämä kuva on parin vuoden takaa ja
uskoisitteko, että tässä vaiheessa Paolla on takana vasta
muutama kuukausi säännöllistä surffia! 

Aurinko kuitenkin pysytteli piilossa koko päivän, joten meidän auringonotostakaan ei tullut mitään. :(

Syötiin sitten eväitä ja otttiin pienet tirsat.

Hengaillaan Camaronalilla. Taustalla kasvihuone. Paokin vielä
hereillä :)
Ei paista aurinko. Pelkkää harmaata.

Itselläni ei ollut enää mitään hinkua veteen, mutta Pao halusi revanssin ja tottakai menin seuraksi. Paon krapula ei kuitenkaan ollut hälvennyt mihinkään päivätorkuista ja eväistä huolimatta, eli tämä sessio ei sujunut edellistä paremmin. Itse surffasin kaksi aaltoa ja se oli siinä.

Siinä vaiheessa kun pääsin rantaan alkoi ukkonen jyristä ja kotimatka meni kaatosateessa. Mulla on vanhat snoukkalasit ajolaseina ja ne toimi kaatosateessa mainiosti ekat 10 minuuttia. Sen jälkeen ei nähnyt enää yhtään mitään. Täytyy varmaan hankkia uimalasit. Tuli myös todettua mönkijän jarrujen olevan surkeassa kunnossa, eli siis takajarru ei toimi lainkaan. Kolareilta kuitenkin vältyttiin eikä bensakaan loppunut. Eli ei kai tää niin epäonnistunut surffiretki ollut. Itseasiassa surffiretket on aina hauskoja, riippumatta siitä mitä niillä tapahtuu. Ainut asia mikä ihmetyttää, on se että onnistuttiin kuluttamaan tähän kaikkeen aikaa 8 tuntia!!! Lähedettin nimittäin aamulla 6 maissa ja palattiin kotiin iltapäivä 2lta. Aika hieno suoritus siiihen nähden että surffattiin yhteensä 4 aaltoa (mä 3 ja Pao yhden).

Kotiin päästyäni olin niin jäässä, että jouduin kääriytymään huppariin ja menemään peiton alle.


Näihin jäätäviin kuviin ja tunnelmiin tällä kertaa. :)

2.8.2014

Surfbikineistä

Surffi on parasta lämpimissä vesissä missä ei märkäpukuja tarvita. Ainakin luulisin näin... :) Mähän en ole surffannut märkäpuku päällä kuin 2 kertaa Porissa, ja se ei ihan voittanut Costa Rican ja Balin bikinisurffia. Mutta miten suurin osa bikineistä ja voikin olla niin epäsopivia ja kelvottomia. Ja varsinkin monien ns. surffimerkkien bikinit ovat aivan surkeita eivätkä todellakaan pysy päällä meressä. Tässä pientä informaatiota millaiset bikinit tai asusteet ylipäätään toimivat parhaiten surffatessa.

Bikinisurffi on parasta! Mutta vaan sellaisissa bikineissä jotka
pysyvät päällä.

Aloitetaan yläosista, sillä sopivan yläosan löytäminen aiheuttaa yleensä vähemmän päänvaivaa. Ja boobsien vilauttelu ei myöskään ole yhtä katastrofaalista kun ilman pöksyjä pulikointi. Itselläni melkein mikä tahansa tavallinen narubikinien yläosa menee surffatessakin. Paitsi jos se on tosi lötköä kangasta. Surffatessa bikinit täytyy laittaa tiukalle, joten on hyvä jos narut ovat normaalia paksummat. Tuntuu miellyttävämmältä päällä. Niskan takaa solmittavat yläosat saattavat olla epämukavia ja kipeyttää niskat, varsinkin jos bikineissä tulee oltua kaiket päivät. Itse suosin yläosia, joissa narut menevät ristiin selän takana. 

Jos sopivan yläosan löytyminen aiheuttaa silti päänvaivaa, siihen on onneksi helppo ratkaisu. Aina voi vetäistä rashguargin päälle. Tai t-paidan. Itse käytin joskus enemmänkin ihan normi t-paitaa surffatessa, mutta nyt olen taas mieltynyt vartalonmyötäiseen rashquadiin. Varsinkin, jos on iso keli tai muuten haastavat olosuhteet tykkään laittaa rashguardin päälle, että voi vedessä keskittyä ainoastaan surffaukseen eikä bikinien paikoilleen nykimiseen.

Surffitoppeja. Takaa ristiin menevät
olkaimet on must! Kaikenlaiset toppaukset
kannattaa unohtaa, ne menee vaan
ruttuun ja rullalle.
Rashguardit päälle keskipäivällä, isoissa aalloissa, surffitunnilla… ja
aina kun siltä tuntuu.
Surffatessa tulee välillä oltua mitä mielenkiintoisimmissa asennoissa
ja silloin on kiva kun bikinit pysyy siellä missä pitääkin.

Sopivan bikinialaosan löytäminen surffiin onkin vaativampi tehtävä. Paras (ja itseasiassa ainut) tilanteessa kuin tilanteessa päällä pysyvä ratkaisu on bikini, jossa on kiristysnaru vyötäröllä. Ja niin hassua että tällaisia bikineitä ei myy mikään isompi surffimerkki. Sivuilta solmittavat tavalliset narubikinitkin toimivat jonkin aikaa, mutta ne tuppaavat venymään ja kulahtamaan nopeasti, sillä bikinit pitää solmia tiukalle. Itse en luota mihinkään muuhun kuin kiristysnaruun vyötäröllä. 

Suosikkibikinit. Nää on jokapäiväisessä käytössä.
Surffialaosien salaisuus on kiristysnauha vyötäröllä. Joka solmitaan
tiukalle ja piilotetaan narut bikinin alle.
Surffipöksyt kiristysnarulla.

Jos haluaa peittää takapuolen kokonaan, niin sortsit jalkaan. Itse en tykkää käyttää sortseja surffatessa. Tai itse surfaftessa sortsit on ok, mutta mun reidet aina hankautuu märissä sortseissa kävelystä ja saan kamalat ihottumat. Nyt markkinoille on tullut myös tiukoja “hotpants” surffisortseja, jotka näyttää kivoilta ja joita voisin mielelläni käyttää. Itseasiassa mulla onkin yhdet sellaiset, mutta niissä on sama ongelma kuin muisakin alaosissa. Ei pysy päällä ilman kiristysnarua. En ole tosin ikinä mennyt veteen kyseiset sortsit jalassa, mutta tiedän kokeilemattakin. Kiristysnarun voisi helposti lisätä itsekin sortseihin. Ärsyttää vaan alkaa itse tuunaamaan uusia sortseja joista on joutunut maksamaan hyvän hinnan. Miksei kukaan voi tehdä näitä sortseja valmiiksi sellaisina mitkä pysyvät päällä? Voisin käyttää tällaisia mielelläni esim. kisoissa. Vaikka muuten olenkin pienten bikinien ystävä, niin mielestäni kisoissa on noloa esitellä takapuoltaan.

Nää olis täydelliset minisortsit surffiin. Niin.. jos ne vaan
pysyis päällä...
Miksei kukaan tee tälläisia, mutta oikeasti surffiin sopivia minisortseja!?

Tälläista tällä kertaa. Mieli tekee surffaamaan, mutta aallot on olemattomia tällä hetkellä. Maanantaina pitäisi tulla uusi swelli. Mönkijänikin on korjauksessa, joten olen jumissa kotona. :) Nauttikaa siellä Suomen helteistä! Bikinit siis päälle ja suppailemaan. Tai treenaamaan surffimelontaa.