16.8.2013

Modeling for Surfer magazine :P

Heh, otsikko on aika raflaava. Halusin varmistella että varmasti luette tämän postauksen. Eikä otsikko ole edes huijausta, vaan hyvällä tuurilla saatan olla lähitulevaisuudessa Surfer lehdessä. How cool would that be! Mutta kerrotaan myös heti alkuun, että tällä ei valitettavasti ole mitään tekemistä (olemattomien) surffitaitojeni kanssa.

Olin eilen mannekiinina eräälle surf campille. Kuvauksissa otettiin kuvia sekä campin tuleville nettisivuille että lehtimainokseen, joka kuulema ihan oikeasti tulee Surfer lehteen. Olin niin innoissani kun kuulin tosta lehtimainoksesta (kuulin sen vasta jälkeenpäin). Surfer on niin klassikkolehti ja olisi vaan niin siistiä ja hauskaa jos oma kuva päätyisi sinne. 

Kuvaukset oli superhauskat. Meitä oli yhteensä 6 mallia (tai oikestaan 3 mallia ja 3 surffaria), valokuvaaja, manager joka organisoi koko toiminnan eli mitä ja ketä kuvataan ja missä, sekä pari yleismiestä kantamassa tavaroita ym. rekvisiittaa. Ja jos joku ei tiedä, niin en todellakaan ole oikeasti mikään malli vaan insinööri. :P Mutta aika ammattimaista toimintaa ainakin mun mielestäni. Hauskaa ehdottomasti! Alla muutama mun itseni ottama räpsy kuvaussession alusta. En ole vielä nähnyt varsinaisia kuvia. Toivottavasti saan sieltä jotain kuvia myös itselleni.



Kuinka nopeasti oppii surffaamaan?

Kuinka nopeasti oppii surffaamaan on kysymys, joka mietityttää monia ketkä suunnittelevat surffauksen aloittamista tai haluaisivat kokeilla. Olen viettänyt paljon aikaa Adrianin surffikoululla ja sielläkin yksi yleinen puheenaihe on kauan kukakin on surffannut ja kuinka nopeasti voi oppia.

Se, että ”osaa surffata”, voi tietenkin tarkoittaa monia eri asioita, mutta aloitetaan ihan alkeista. Surffaus aloitetaan aina ”vaahdoissa” eli murtuneissa aalloissa rannan lähellä surffaamisesta. Tässä vaiheessa ei edes mennä syvälle, vaan riittää että on vyötärön syvyisessä vedessä.

Vaahdoissa surffaamisen oppii yleensä päivässä. Tai vähintäänkin parissa. Ja jos ei opi niin kyse on yleensä siitä että mennään surffaamaan ihan väärissä olosuhteissa ja vääränlaisella laudalla. Tai ilman opettajaa tai kokeneemman kaverin vinkkejä. Kysyin Adrianilta, joka on opettanut surffia noin 5 vuotta, oppivatko kaikki vaahdoissa surffaamisen. Vastaus oli, että 95% oppii. Ne ketkä eivät opi, ovat yleensä 60+ vuotiaita, joilla saattaa olla jo liikuntarajoitteita, tai sitten muuten vaan reippaasti ylipainoisia tai todella heikkoja ja epäurheilullisia ihmisiä ilman mitään ketteryyttä ja tasapainoa.

Vaahtojen surffausta.
8' longboard on ihanteellinen lauta surffin opetteluun
mun kokoiselleni (160cm) henkilölle.

Kun vaahdoissa surffaus (melominen, laudalle seisomaan nousu, suoraan rantaa kohti surffaaminen ja ehkä jo vähän oikealla ja vasemmalle kääntyminenkin) sujuu, on aika meloa syvemmälle ja alkaa surffata ”oikeita” aaltoja. Sen oppiminen viekin pidemmän aikaa. Vaikeinta on yleensä aaltojen lukeminen, eli nähdä milloin sopiva aalto on tulossa, meloa oikeaan kohtaan, ja napata aalto juuri kun se on murtumassa. Tätä opetellaankin seuraavat kuukaudet ja oikeastaan tämän opettelu ei ikinä lopu. Yleisesti voisi sanoa, että kuukaudessa pääsee varmasti hajulle aaltojen lukemisessa ja pystyy surffaamaan ja harjoittelemaan itsenäisesti itselle sopivissa olosuhteissa.

wouuu... hieno droppi mutta aallon valinta on mennyt
tässä pieleen. Tähän aaltoon ei olisi kannattanut meloa
ollenkaan, sillä se vaan kaatuu yhtenä seinänä
(closed out)

Opettajasta on todella paljon hyötyä surffin opettelussa. Ketterät oppivat vaahdoissa surffaamisen (pääsevät helposti laudalla pystyyn) ilman sen kummempaa opetusta, mutta silloinkaan ei ole pahitteeksi opetella melontatekniikkaa ja oikeaa laudalle nousutekniikkaa opettajan johdolla. Ja siinä vaiheessa kun siirrytään vaahdoista vihreille aalloille, niin opettaja on mielestäni välttämätön. Ainakin, jos haluaa oikeasti surffata, eikä vain ihmetellä ja pyöriä muiden edessä line upissa. Itse en olisi varmaan ikinä oppinut surffaamaan ilman opetusta, juuri siinä vaiheessa kun siirrytään oikeille aalloille.

Surffaamaan menossa.
Funboard + waist hight clean waves: Ihanteelliset
olosuhteet harjoitella.
Harjoitellaan laudalle nousua.

Surffaus on laji, joka vaatii hieman rämäpäisyyttä. ”Pesukoneilta” eli aallon sisässä pyörimiseltä ei kukaan voi välttyä. Aallon pyöritykseen voi joutua sekä ulos meloessa jos et saa sukellettua vastaan tulevan aallon ali, jos olet väärin sijoittunut vedessä ja aalto murtuu niskaasi, tai jos kaadut aaltoa surffatessa. Tai oikeastaan ihan missä tilanteessa vaan, koska meri ja aallot ovat aina arvaamattomia. Hieman rämäpäisyyttä siis tarvitaan. Osalla saattaa surffi-innostus lopahtaa siinä vaiheessa kun siirrytään oikeille aalloille ja homma alkaakin tuntua liian rajulta ja pelottavalta. Useimmiten kyse on kuitenkin liian isoista aalloista. Pienemmät aallot ja opettajan kanssa surffaaminen helpottavat kummasti, eikä surffaus enää olekaan yhtään pelottavaa. Kaikkien ei ikinä tarvitse surffata isoja aaltoja. Tiedän monia surffareita (ja itse pidän heitä hyvinä surffareina), jotka eivät koskaan surffaa yli over head aaltoja.

Kaverini Oscar on hyvä surffari joka osallistuu mielellään paikallisiin surffikisoihin Nosarassa ja lähistöllä. Hänellä oli selkeä mielipide kauan surffaamaan opettelu kestää. Oscarin mielestä ensimmäiset puoli vuotta on yhtä taistelua ja pään hakkaamista seinään: henkihieverissä melomista, laudan karkailua, wipe outeja, epävarmuutta, sessioita joilla saat surffattua ainoastaan pari vaivaista aaltoa jne. Mutta puolen vuoden jälkeen (säännöllistä lähes päivittäin surffausta) sekä fysiikka ja taidot ovat sillä tasolla, ettei tarvitse enää keskittyä ”perusasioihin” kuten melomiseen, stanssiin, kuinka nappaan aallon jne. vaan ollaan oikeasti sillä tasolla että voi alkaa keskittyä temppuihin.

Laskin huvikseni yhteen omat surffilomani ihan siitä alkaen kun ensimmäistä kertaa kokeilin surffia. Olen surffannut yhteensä 28 viikkoa, eli 7kk (tosin en ole surffannut ihan jokaisena surffilomapäivänä, mutta melkein). Yli puoli vuotta siis surffattu, eli homman pitäisi olla selkäytimessä ja nyt vaan manöövereiden ja tyylin hienosäätöä... Tai sitten ei... :P

Yhteenveto vielä postauksesta:

1. Vaahtojen surffauksen oppii päivässä.
2. Kuukauden jälkeen vihreitä aaltoja pystyy surffaamaan itsenäisesti ja sopivissa olosuhteissa aika hyvin.
3. Meren ja aaltojen lukemista ei voi koskaan osata liian hyvin. Ja tyyliä voi hioa loputtomiin. Lifetime project. :)

Pura Vida!

7.8.2013

Iso keli, parempi fiilis

Haluan jakaa täällä surffipäivän muutaman päivän takaa eli viime viikon keskiviikolta. Surffattin kaverini Paon kanssa kahdestaan Guionesilla double overhead aaltoja. Oli aika hurjaa, mutta myös mahtavaa! Ja jälkeenpäin oli aivan mahtava fiilis!

Kuva aamulta. Siinä vaiheessa kun mä ja Pao mentiin
veteen, aallot oli vähän pienempiä. Mutta silti
ISOJA!

Edellisinä päivinä Guionesilla oli ollut pientä ja keskikokoista aaltoja ja hyvää keliä. Ja surffit sujui ihan hyvin. Olen luvannut itselleni, etten ikinä valita liian pienistä aalloista, enkä valita nytkään, mutta koska surffi sujui hyvin ja melomiskuntokin alkaa olla kohdillaan, niin aloin vähän jo toivomaan isompia aaltoja. Keskiviikon ennuste näyttikin 6-10+ feet, joka normaalisti aiheuttaisi lähinnä paniikkia. Tällä kertaa oli kuitenkin sellainen fiilis ja itsevarmuuspuuska, että bring it on, todellakin aion mennä ainakin kokeilemaan.

Onneks Pao oli samoilla aikeilla. Oltiin sopivasti samaan aikaan rannalla, eikä vedesä ollut ketään. Aikaisemmin aamulla oli ollut surffareita, mutta me oltiin liikkeellä vasta 10ltä. Pika-analyysi aalloista: isoja, muttei liian isoja, mennään kokeilemaan.

Psyykattiin itsemme ennen veteen menoa, että nyt tulee olemaan rankka melonta ja pitää meloa täysiä että pääsee ulos (naurattaa oikein tämä lause. Tämä on siis jotain sellaista mikä ei normaalisti kuulu mun surffisessioihin. Yleensä sitä vaan menee ihan rennosti eikä tarvii paljoo jännittää :) ). Ulos melonta olikin päivän helpoin osuus. Kaikki meni loistavasti siihen saakka kun oltiin jo line upissa ja ensimmäinen setti lähestyy. Se oli meinaan aivan valtava. Mä yritän meloa aaltoon, Pao on vähän kauempana, aalto tulee lähemmäs ja kasvaa aivan järkyttävän kokoiseksi. Aletaan vaan Paon kanssa tuijottaa toisiamme ja nauraa ja kiljua samaan aikaan että what the f***?!? Se aalto oli meinaan aivan valtava!

No sitten vaan tarkkana settien kanssa, ettei jää niiden alle, ja saatiinkin molemmat surffattua parit aallot. Ekan aallon surffaaminen lisää aina itseluottamusta, että hyvinhän tää sujuu. Mä tosin en surffannut isoimpia aaltoja, vaan yritin napsia vähän pienempiä settien välissä. Mutta jäätiin molemmat myös muutaman kerran ison setin alle, joka ei ollut todellakaan kovin miellyttävää. Eikä todellakaan lisää itseluottamusta, vaan aiheuttaa lähinnä fiiliksen, että pois vedestä ja äkkiä. Vedestä poistuminenkin oli oma haasteensa, sillä kumpikaan ei halunnut jättää toista yksin, mutta ei myöskään olla se viimeinen vedessä. Mutta siitäkin selvittiin. Huh. Tämä oli todellakin adrenaliinin täyteisin surffi vähään aikaan (ikinä?).

Rantautumisen jälkeen innostuttiin vielä sekoilemaan vaahdoissa. Yritettiin surffata svitsinä ja hyppäämällä kääntyä normista svitsiin ja takaisin. Oli muuten vaikeampaa kun kuvittelin eikä naurusta meinannut tulla loppua. Pääkin sai muutaman kolhun surffilaudasta...

2.8.2013

Tarvitseeko surffin lisäksi muuta treeniä?

Mulla on jo pitkän aikaa ollut mielessä tehdä tänne treenipostaus muista treeneistä, mitä teen surffin ohella. En ole kuitenkaan saanut postausta tehtyä, koska totuus on, etten ole juuri treenannut muuta kuin surffia. Näiden 6 viikon ainana, mitä olen ollut Nosarassa (tai Nicaraguassa tai Pavonesilla) olen käynyt juoksemassa 4 kertaa (normi lenkki tai mäkijuoksutreeni), kerran fit to rip –crosstraining tunnilla, tehnyt pari kertaa jumppajuttuja rannalla ja samoin pari kertaa lihaskuntotreenin kotona.

Vähiin on jäänyt jumpat mut jotain on kuitenkin tullut
tehtyä.
Tää on aivan sairaan hyvä keskivartaloliike. Jalannostot
takanojassa. Huom! Vartalon pitää pysyä suorana ja
lantio ylhäällä!

Hei siinähän oli paljon enemmän treenejä kuin muistinkaan tehneeni. Mulla oli kuitenkin ennen Costaan muttoa mielessä, että tekisin enemmän, tai ainakin säännöllisemmin myös muuta treeniä. Mutta eipä ole tullut tehtyä. Surffatessa saa aika hyvin kulutettua kaiken energian ja mitä sitä väkisin rehkimään lisää, jos paukut on jo käytetty. Silloin pitää levätä ja syödä.

Mietiskelin kuitenkin tässä, että onko surffaus niin kokonaisvaltainen koko kropan treeni, että se todellakin riittää ainoaksi treenimuodoksi. Jos siis haluaa olla kauttaaltaan timmi ja hyvässä kunnossa. Ja en ole ihan varma mihin lopputulokseen tulin.

Aluksi olin sitä mieltä, että surffi on aika tehokas ja monipuolinen treeni. Yläkropalle (kädet, hartiat) se on todellinen tehotreeni, ja keskivartalo + pakaratkin joutuu töihin kun melotaan surffilaudan päällä hyvässä asennossa. Ja lisäksi surffrit on järjestään aika hyväkroppaista porukkaa. Eli surffin on pakko olla tehokas ja kokonaisvaltainen treeni.

Mutta sitten tein yllättävän huomion, kun yritin opettaa muutamille koko ikänsä surffanneille (just niille hyväkroppaisille ja lihaksikkaan mutta hoikan näköisille) kavereilleni käsinseisontaa. Koska niillä ei ollutkaan keskivartalossa voimaa pysyä tiukkana käsiseisonnassa. Ei siis LAINKAAN. Totaalisen spagettiselkiä.

Eli johtopäätös on, että surffi kuluttaa kyllä kaloreita ja kädet ja hartiat saa hyvää treeniä. Hyvistä keskivartalon lihaksista on ehdottomasti hyötyä surffissa, mutta laji itsessään ei niitä juuri kehitä. Samoin hyvistä jalkalihaksista on hyötyä (ainakin pro tason surffissa kun droppaillaan isoille aalloille ja tehdään voimakkaita käännöksiä ja ländätään air trikkejä), mutta itse surffi ei ole mikäään hyvä jalkatreeni. Eli taidampa siis aktivoitua treenaamaan myös lihaskuntoa surffin lisäksi. Ja teen sen jälkeen tänne sen treenipostauksen!

Pari kuvaa vielä tasapainolautailusta. Surffikoululla on balance board, jolla on hauskaa kikkailla. Mutta ei sitä voi varsinaisesti sanoa treeniksi. Jotkut myös sanoo, että balance boardista olisi valtavasti apua surffaukseen. Ite en oo vielä oivaltanut, että miten nämä kaksi oikeasti liittyy toisiinsa... Kivaa oheistoimintaa ja tasapainoilua joka tapauksessa.